Viime viikolla oltiin viimein Elvin kanssa kontrollissa, jossa katsottiin ihon tämänhetkinen tilanne ja tehtiin suunnitelma jatkoa varten. Kertaalleen jouduttiin siirtämään lääkäriaikaa klinikan puolesta, mutta onneksi saatiin nopealla aikataululla uusi aika.
Elvihän on ollut edellisestä lääkärikäynnistä alkaen kortisonilla, joka on auttanut aivan suunnattomasti olotilaan. Kortisoni ei tietenkään ole mikään pysyvä ratkaisu, mutta on ollut todella helpottavaa meille kaikille, että jatkuvia kutinoita ei ole ollut lainkaan. Käytännössä kauan poissa ollut koira on tullut takaisin. Elvi on pystynyt oppia uusia asioita, ja harrastuksissa olemme pystyneet oikeasti tekemään ihan lajiharjoitteita eikä vai keskittyä vireeseen. Hänen oikea persoonansa on päässyt takaisin esiin. On aika surullista kuinka paljon kutinat vaikuttavat ihan koiran mentaalipuoleenkin, mutta tilanne on nyt tämä. Nyt yritetään löytää pysyviä ratkaisuja, millä saadaan pidettyä kutinat poissa.
Pelkällä suun kautta otettavalla kortisonilla Elvi ei ole ollut vaan lisäksi päivittäin on käytetty korvatippoja ja silmäluomiin laitettavaa voidetta. Silmävoiteesta voitiin luopua kahden viikon jälkeen, kun silmien iho oli palautunut normaaliksi. Näiden lisäksi korvia on huuhdeltu niihin tarkoitetulla huuhteella ja koko kroppa sekä tassut on pesty viikoittain desinfioivalla pesuaineella. Ihan pelkällä suun kautta otettavalla lääkkeellä ei siis olla menty eteenpäin. Sanotaanko, että suosittelen merkkaamaan kaikki kalenteriin, koska lääkettä ja erilaista linimenttiä tulee olemaan hoitosuunnitelmassa pitkään. Suosittelen myös pitämään päiväkirjaa, jotta kontrollissa pystyy käymään helposti läpi, jos jokin muutos on vaikuttanut merkittävästi ihoon.
Alkuun kortisonia annettiin joka päivä ja jonkin ajan jälkeen annosta muutettiin niin, että lääke annettiin joka toinen päivä. Tätä tullaan pitämään nyt vielä vähän aikaa samalla annostuksella, jonka jälkeen kortisoni puretaan pois pikkuhiljaa vähentämällä. Kortisonin vähennyksen yhteydessä pystyi oikeastaan heti huomaamaan muutoksia tassuissa eli niihin alkoi tulla aika nopeasti punaisuutta. Kontrollissakin todettiin, että kasvustoa oli edelleen tassuissa ja nyt niitä hoidetaan edelleen pesuilla ja erillisellä voiteella. Yksi etutassu oli kokonaan puhdas, mutta muissa tassuissa oli punaisuutta ja löydöksiä.
Lääkäri oli kuitenkin erityisen tyytyväinen, että korvat olivat täysin puhtaat. Korvien ongelmat ovat hänen mukaansa se pahin asia, koska pitkittyneet ongelmat korvissa voi vaikuttaa korvan rakenteeseenkin. Tämä oli siis positiivinen uutinen, että oli saatu säännöllisellä puhdistamisella ja lääkinnällä korvat kuntoon.
No entäs sitten jatko? Seuraava kontrolli meillä on kolmen kuukauden päästä ja nyt lähdetään kokeilemaan atopialääkettä, jonka rinnalla pysyy jonkin aikaa vielä kortisoni. Säännöllisiä pesuja jatketaan ja nyt onkin tarkka seuranta oireista ja lääkkeiden määristä tarpeen. Atopialääkkeen annosta nostetaan pikkuhiljaa ja samalla kortisonin annosta lasketaan pikkuhiljaa. Tavoitteena on siis saada oireet pysymään poissa ja lääkkeiden annostus balanssissa. Jos oireet alkavat palautua, palaan takaisin edelliseen kortisoniannostukseen ja jatkan taas sillä määritellyn ajan, jonka jälkeen annosta voi taas tiputtaa. Nyt siis lähdetään kokeilemaan kuinka atopialääke auttaa Elviä. Meille ei lähdetty testaamaan pelkkää kutinaan vaikuttavaa lääkettä, koska Elvin tilanne näyttäisi olevan se, että ihon tulehdukset eivät välttämättä synny pelkästään raapimisesta. Jos koiralla ihon ongelmat syntyvät pelkästä kutinasta, on lääkkeet silloin erilaiset.
Atopialääkkeellä on huonot puolensa, sillä tämä kyseinen lääke aiheuttaa ikenien liikakasvua, jota voidaan estää pienellä annoksella kortisonia. Tämä taas sitten aiheuttaisi meidän tapauksessamme sen, että tällä kombolla emme tulisi ikinä kisaamaan virallisissa kisoissa. Lisäksi lääkärin kanta oli, ettei halua muutenkaan koko koiran elämää syöttää tätä kyseistä atopialääkettä. Elvi kun on vielä nuori ja elinvuosia on vielä paljon jäljellä. Atopialääkkeelle on siis mahdollista saada erikoislupa Kennelliitolta, mutta kortisoni olisi se, mikä estäisi meillä kisaamisen. Ja tottakai tärkeintä on terve koira, mutta hiukan muutenkin vierastan ajatusta koiran loppuelämän lääkitystä vahvoilla lääkkeillä. Keskusteltiinkin, että ensi vuoden kesän jälkeen aletaan pohtia allergiatestejä sekä siedätyshoitoa. Siedätyshoito on vain valitettavasti todella kallista, joka vaatii sen, että siihen täytyy alkaa kerätä todella rahaa. Vakuutus kattaa toki osan, mutta ei kaikkea. Mutta kuten jo aiemmin totesin, en haluaisi millään lääkitä koiraa koko elämää, jos se vain on mahdollista.
Nyt sitten seuraavat kolme kuukautta mennään näillä lääkkeillä ja seurataan ihon vointia. Toivon todella, että saataisiin nauttia tästä tilasta, jossa Elvi ei kutise ja pystymme elää kohtalaisen normaalia elämää. Normaalia elämää tämä ei kuitenkaan millään lailla ole, koska kaapissa on tällä hetkellä seitsemän eri purkkia, jotta pystymme elää kutinavapaata elämää. Ruokavalio pysyy edelleen samana, koska Elvin vatsa voi sen avulla hyvin. Tässä kohtaa ei ole järkeä lähteä ottamaan riskejä sen kanssa. Meillä siis viikoittaiset namitehtaat jatkuvat ja Elvin pakastin saa notkua edelleen kalkkunaa ja hevosta monessa eri muodossa. Ruokavalioon on lääkärin luvalla kuitenkin lisätty sinkki ja öljy, jotka toivottavasti omalta osaltaan auttaa ihon hyvinvoinnissa.
Elvillä on tälle vuodelle vielä yhdet agilitytreenit, hoopers- treenit ja agilityn seuramestaruudet, mutta muuten pidetään pieni tauko treenailusta. Ensi vuonna jatketaan sitten uudella tarmolla eteenpäin!
Ihanaa loppuvuotta kaikille ja kiva kun luit tänne asti. Seuraavaksi voisin kirjoitella jostain muusta kuin pelkistä kutinoista.
